Deaŧálaš njuolggadusat ja buorit ráđit muohtaskootervuddjiide!


Ruoŧas lea ereliiggánis luondu masa lea hávski oahpastuvvat dálvet. Muohtaskooteriin lea vejolaš ollet etnamiidda gosa ii leat álo nu álki ollet čuoigga, muhto muohtaskooter sáhttá maid leat giksin nuppiide ja dieđus maid elliide.

Geas lea lohpi vuodjit muohtaskootera?

Ruoŧas lea lohpi vuodjit muohtaskootera go lea deavdán 16 jagi ja lea čađahan skootervuodjingoartta. Muohtaskootera beassá maid vuodjit jos lea ruoŧa biilavuodjin- dahje tráktorgoarta dohkkehuvvon ovdal 2000-01-01. Muhto jos vuodjin- dahje tráktorgoarta lea geassojuvvon ruovttoluotta maŋŋil 2000-01-01 de gal ferte leat dábalaš duođaštus vuodjit muohtaskootera. Máhtát maid vuodjit muohtaskootera duođaštushaga jos gullot soames turismaealáhusjovkui, mas leat eanemus logi olbmo ja sin gaskkas leat vuodjin- dahje tráktorgoarttat. Dakkár joavkku ferte jođihit olmmoš geas lea skootervuodjinduođaštus ja joavkku jođiheaddji ferte juo ovdagihtii mearridan dakkár máŧkegaskka.
Olgoriikkaid muohtaskootervuoddjis (EES:a siskkobealde) lea riekti vuodjit muohtaskootera Ruoŧas jos maid lea riekti vuodjit muohtaskootera ruovttoriikkas. Jos ii sáhtte dán duođaštit, dahje jos gullo EES:a riikkaid olggobeallái, lea áidna vejolašvuohta skooterastit jos searvá soames turismaealáhusjovkui dahje jos lea čađahan ruoŧabeal skootervuodjinduođaštusa.
*EES-riikkat leat EU miellahttoriikkat ja maid Norga, Islánda ja Liechensteina.

Gos lea lohpi vuodjit muohtaskooteriin?

Vuođđu lea ahte muohtaskootera lea lohpi vuodjit obbasa nalde, muhto dás leat moadde spiehkastaga:

  • Lea gieldu vuodjit vuovde- ja eanandoalloetnamiin jos ii leat ollásit vissis ahte dan sáhttá dahkat vuvddiid- ja gittiid bilisteamiid haga. Dábalaš gieldu lea vuodjit gilvonvuvddiin, dahje obbasa bajábealde, vumiin gos muorat leat vuolibut go guokte mehtera. Lea du iežas ovddasvástádus vai dárkkistat ahte dakkár vuodjin dáhpahuvvá vahágiid haga.
  • Duottarguovlluin leat máŋga n.g. ráddjejuvvon guovllu. Muhton báikkin dáin guovlluin leat almmolaš skootermáđit ja doppe oažžu beare vuodjit dakkár máđiid mielde. Eará ráddjejuvvon guovlluin lea ollislaš skootergieldu eaŋkil álbmogii. Geahča ráddjejuvvon guovlluid kártta.
  • Leanastivra dahje gielda sáhttá mearridit maid gielddu vuodjit muohtaskootera iežá guovlluin ja dalle vuhtiiváldá earret iežá olgolustadoaimmaid, boazodoalu, elliid suodjaleami ja/dahje luonddogáhttema.
  • Nášunalpárkkain ja luonddogáhttenguovlluin leat sierra njuolggadusat. Muhton gáhttenguovlluin lea gieldu geavahit mohtorfievrruid. Suodjaluvvon guovllu láhkaásahusain sáhttá geahččat jos guovllus lea gieldu.
  • Čierastandieváin ja daid lahkosiin lea dábálaš skootervuodjin gieldun. Dakkár guovlu ipmirduvvo čuoiganguovlun ja go čierastandievvá ii leat rabas de dan galgá ipmirdit bargosadjin gos olggut olbmot eai oaččo vájaldit. Beare čierastanbáikki muohtaskooterat leat lobalaččat dakkár čierastanguovllus.

FUOM! Dárkkis ovdal go vuolggát muohtaskooteriin vai eai leat guovllut gos muohtaskooterjohtolat lea ráddjejuvvon. Huma dakkáraš áššiin turismakántuvrrain dahje skooterturismafitnodagain.

Muohtaskootervuodjin raŧiin.

Ii leat lohpi vuodjit skootera dábálaš biilaraŧiin earret go rastet raŧi ja earret vuodjit oanehis gaskka raŧi mielde jos guovlu muđui lea veaddjemeahttun skooterastit. Doppe gos fertet vuodjit raŧi mielde lea alimus lobálaš leaktu 20 km/d.
Go rastet raŧi lea bággu ahte mielčuovvut (sihke skootera nalde ja gielkkás) ieža vázzet raŧi rastá.
Sierranas raŧiin sáhtta skootervuodjin leat gildon. Raŧi oamsteaddji ieš mearrida jos johtolat mohtorfievrruiguin lea lobalaš. Dakkár gielddu galgá merket galbbain dahje iežá ládje vuosehit (o.m.d. lásset raŧi dahje čálistit gielddu o.m.d. galbba nala).

Man johtilit oažžu vuodjit?

Muohtaskootera alimus mearriduvvon leaktu lea 70 km/d. Muhtin guovlluin leat báikkálaš vuolit leaktorájit.

Moadde ráđi hávskes muohtaskootermáŧkái:

  • Ale vuoje akto!
  • Geahčes dálkái!
  • Guođe mátkeplána!
  • Vuoje čilgosoivviin! Dás lea seammá rádji go biilavuodjimis (0,2 promille).
  • Garvve muohtariddoguovlluid (o.m.d. vusto, mieđu, guoblaga ja suodjebáikki).
  • Garvve jávrriid ja čáhcadagaid gos lea várra rašes jieŋaide (o.m.d. njárggain, johkanjálmmiin)! FUOM! Don skooterastát álo jieŋaid nalde iežas ovddasvástádusain vaikko skootermáđđi soaitá rastet jávrri. Soitet dihkkádan jávrri/ jieŋa de dat ii leat dáhkádus jiekŋa gierdá.
  • Dárkkis gosa leat joavdán kárttain ja kompassain (ja maid GPS:ain jos leš).
  • Gárvot suodjalusgahpiriin ja liegga biktasiiguin – bija muitui čoaskása váikkuhusa!
  • Bija mielde peršuvnnalaš sihkkarvuođaávdnasiid sihke allasii ja du skooterii (o.m.d. variatorbátti, divvunbiergasiid, lassebensiinna, goaivvu, transceivera, bieggaseahka j.n.a.).
  • Váldde mielde telefuvnna dahje iežá oktvuođarusttega (muhto ale fal jáhkke dat gullo vaikko gos).
  • Jos mátkkoštat jávrre nalde dahje mearas váldde álo mielde jiekŋagádjunrusttegiid ja vaikko govdunbiktasiid maid ja ále goassege. dakkár máŧkkiin, divtte olbmuid čohkkajit skootergielkkas lássejuvvon gokčosa vuolde!

Bohccot ja muohtaskooterjohtolagat

Go vuodjá muohtaskootera sáhttá lahkonit bohccuid. Bohccot leat dávjá ovttas čoran. Bohccot eai leat vilddas eallit, dain leat oamasteaddjit. Lea oalle álki speadjat, dahje háddjet , guohtti čorraga/ealu skooteriin. Lea loses ja ádjás bargu ovttasollet fas ealu. Váldde vuhtii sápmelaččaid barggu ja bohccuid eavttuid buori vuoibmái. Dále moadde ráđi ja dieđu bohccuid birra mat leat deaŧalaččat juohke skootervuoddjái bidjat muitui:

Bohccuid ferte suddjet gaskaáigasaš skootergieldduin máŋgga siva geažil:

  • Áldduin ferte leat guohtunráffi ovdal ja maŋŋil guottetáiggi mii bistá čuoŋománu loahpas/miesemánu lohpii.
  • Vai ealut eai háddjos giđđajohtináigge duoddarriida.
  • Go bohccot ( o.m.d. heajos dálveguohtun dilálašvuođaid dihte) eai leat nu buori vuoimmis giđđadálvvi/giđđat.
  • Bohccuin galgá leat guohtunráffi dálvevumiin.

Ná ládje galgá bargat go lahkonišgoahtá ealu:

  • Unnit leavttu ja vaikko bisán. Bohccot dalle dávjimusat njuikejit eret skootermáđis, erenoamažit jos leat luottat ovdala rájis máđi birrasis. Vuoje siivvun meaddel.
  • Jos bohccot eai dallanaga njuike máđđebeallái de soitet dirrán dahje eai gávnna vuogas saji gos besset njuiket eret. Bisán, jáddat skootera ja vuordde oanehis bottu.
  • Jos bohccot lihkká eai guođe máđi ,vuoje siivvun máŋŋilis dahje jorggit ieš ruovttoluotta. Soittát gávdnat válja vuomis, jeakki dahje sullásaš báikki, bisán de skootera. Okta skooter de birasta siivvun čorraga ja bisána veahá dobbelii máđis, de lávejit bohccot njuiket máđis eret. Vuordde dássážii go olles čora leat guođđán skootermáđi.
  • Jos leat čáhppes plástaseahkat (gavnnjat) skootermáđis de dat mearkkaša ahte guovllus leat bohccot. Vuoje dalle hui várrogaččat!

Čuovo skootermáđiid!

Skootermáđiid nalde vuodjá dorvvolaččat ja speadjá unnimustá. Skootermáđit duoddariin leat merkejuvvon galbbaiguin dahje mearkkaguin mat gusket dan máđđái. Muhtin skootermáđit sáhttet maid leat ovttas čuoiganláhttuiguin. Vuoje siivvun ja doala gaskka go vuoját meaddel čuoigi olbmo. Dus lea álo garvingeatnegasvuohta čuoigi olbmui ja maid olbmuide geat dušše vázzet skootermáđi mielde. Almmolaš skootermáđit leat merkejuvvon duottargárttain.

Gohččun skootermáđđi lea merkejuvvon gohččungalbbain. Dat lea alit, jorbes galba vilges skootergovain. Dat mearkkaša don fertet čuovvut dán máđi. Lea gieldu vuodjit olggobeal máđi.


Heivvolaš skootermáđđi merkejuvvo čujuhusgalbbain; njealječiegat galba, alit skootergovain vilges vuođu nalde dahje nuppe ládje; vilges skootergovva alit vuođuin. Galba muitala dákko vuodjá oalle dorvvolaččat ja speadjá unnimustá. Berre vuodjit máđi muhto ii fal leat jur gieldu vuodjit olggobeal máđi.


Muhtin máđiin lea gieldu vuodjit muohtaskootera. Dakkár máđit leat merkon gieldogalbbaiguin.


Iezá máđit sáhttet leat merkejuvvon čujuhusgalbbain rukses vinjosázuin. Dakkár máđiid ii berre geavahit. Ii gal leat gieldu vuodjit dakkár máđi muhto ii leat nu heivvolaš.


Skuhteriin lea álo bisánan geatnegasvuohta go galgá rasttet raŧi.


Rukses dihkkat stoalppuid nalde mearkkaša dálvegeaidnu. Dáigo golget maiddái čuoigi ja vázzi olbmot ja beanaleaŋggut. Dárkkis álo ahte skuhtervuojus lea lobálaš geainnus. Galgá gávdnot liige mearka dasa.